Kehomme on sähköinen

Se - mikä johdatti aivojen impulssin ja aikomuksen raajojen toteutettavaksi ja toi takaisin ulkopuolisen maailman tuntemukset - oli sähköistä. Käyttöön tuli uusi termi hermojohto. Hermo siis toimii kuin johdin, joka kuljettaa sähköistä signaalia. (Adee 2023, s. 67.) Tieteessä väiteltiin siitä, onko hermostollinen signaali sähköinen vai kemiallinen (Adee 2023, s. 75). Suhteutettuna solun kokoon solukalvopotentiaali on massiivinen. Solukalvo on noin 10 nanometriä paksu ja toisella puolella on 70 millivolttia negatiivisempaa kuin toisella. Jos ihmisellä olisi vastaava jännite-ero läpi koko kehon, se tuntuisi samalta kuin 10 miljoonaa volttia. Se on todella paljon. (Adee 2023, s. 86.) Ionikanavia voitiin tutkia kunnolla käyttäen molekyylibiologian välineitä ja keinoja (Adee 2023, s. 88). Ionikanavafysiikasta tuli merkittävä itsenäinen biolääketieteellinen alansa. Alettiin tutkia. miten ionikanavat vaikuttavat kehon perustoimintoihin. Ja mitä tapahtui. jos ionikanavat eivöt toimineetkaan.(Adee 2023, s. 89.) Ionikanavat ovat noin kolme biljoonaa vuotta vanhoja. Kaliumkanava oli kanavista ensimmäinen. Muut kanavat: natrium, kalsium jne. muodostuivat myöhemmin kaliumkanavasta. (Adee 2023, s. 95. Jokaisessa tuntemassamme solussa on ioneita. Ja heti, kun solukalvo on jakamassa jotain siten, että syntyy ulkopuoli ja sisäpuoli, silloin muodostuu myös jännite. Sen jälkeen tarvitaan proteiineja muodostamaan kanavia / kulkuväyliä solukalvoon, joka päästää ioneja solun sisään ja ulos solusta. (Adee 2023, s. 95.) Adams ja Levin peukaloivat sammakon alkioiden jännitteitä ja kykenivät luomaan situs in versus tilan, jossa sisäelimet olivat päinvastaisessa järjestyksessä. (Adee 2023, s. 201.) Aukkoliitokset alkavat muodostua heti, kun tsygootti on muodostunut. Tsygootti on ensimmäinen uusi solu, joka muodostuu, kun siittiö ja munsolu yhtyvät. Saman tien aukkoliitokset muodostavat soluista koostuvan intranetin, joka on melko erillään hermostosta ja joka ei juurikaan liity hermostoon. Jokainen uusi solu, joka syntyy jakautumalla, on valmiiksi yhteydessä/verkottunut ympärillään olevien solujen kanssa. Aukkoliitokset näyttävät mahdollistavan pitkän matkan viestien lähettämisen ilman hermostoa. Tietyissä asioissa ne olivat jopa parempia kuin hermosto. Kauan ennen kuin hermosolut ja niiden väliset synapsit muodostuvat, alkion soluilla on toinen, paljon nopeampi, paljon sähköisempi tapa kommunikoida. (Adee 2023, s. 204.) Kun kaksi solua on yhteydessä toisiinsa tällä tavoin, jokaisella solulla on suora etuoikeutettu pääsy toisen sisäiseen tiedolliseen universumiin (Adee 2023, s. 204-205). Se mitä yksi solu tietää tai kokee siirtyy välittömästi yhdistävän "oven" kautta siten, että naapurisolukin tietää tai kokee myös saman. Vaikutus lähentelee telepatiaa. (Adee 2023, s. 205.) Solukalvon jännite kuljetti informaatiota ja aukkoliitokset (cap junctionit) muodostivat koko kehon kattavan verkoston, sähköverkon, joka ei ollut hermosto. Ja tuo kehon sähköverkko lähetti informaatiota ympäri kehoa. (Adee 2023, s. 205.)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ympäristöherkkyys ja terveydenhuolto

Tässä on suomalaisen terveydenhuollon mentaliteetin kuvaus varsinkin mitä tulee suhtautumisessa ympäristöherkkyyteen. Suomessa on vielä runsaasti tekemistä terveydenhuollossa sen suhteen, että potilas ja hoitohenkilökunta aidosti tekisivät yhteistyötä keskenään. Liian usein suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoidossa koko valta on hoitohenkilökunnalla, joka ”tietää parhaiten ja on nähnyt vaikka mitä”. Tämä asenne ei luo yhteistyötä eikä luottamusta potilaan ja hoitohenkilökunnan välille. Potilaasta tulee tarpeidensa perään aneleva objekti, jonka puolesta ”tiedetään” asioita. Tällainen hoitoasenne on holhoavaa, ylemmyydentuntoista ja se laittaa potilaan entistä alisteisempaan asemaan. Hoitohenkilökunta automaattisesti käyttää asiantuntijavaltaa potilaisiin nähden, mutta sitä valtaa ei tule pönkittää ja korostaa nostamalla itsensä paremmaksi ja viisaammaksi kuin hoidettava potilas. Ihmisen elämä on sarja kohtaamisia, ja mitä enemmän hyviä kohtaamisia sitä parempi elämäkin. Ihminen ei t...
Lue lisää

Darwinismi kunniaan

Meidän pitäisi kuunnella enemmän herkkiä ihmisiä, sillä he yleensä tietävät, kun olemme menossa väärään suuntaan. Kuuntelu olisi todella tärkeää. Ennen kaivoksissa käytettiin apuna kanarialintoja,joiden avulla pystyttiin tietämään, onko kaivokseen turvallista mennä, jos lintu kuoli, ei kaivoksessa ollut turvallista. Nyt meillä niitäkin jotka osaavat puheella ilmaista, onko turvallista vai ei, mutta yhteiskunta ei usko puhetta, eikä kuuntele, vaikka olisi koko yhteiskunnan edun mukaista kuunnella herkkiä ja sitä viestiä, jota herkät kertovat. On ihmisryhmä, joka todella kärsii siitä, että nykyään netin pitäisi toimia joka paikassa. Kuulun itsekin siihen väestöryhmään, olen sähköherkkä. Tästä on monta nimitystä käytössä, mutt käytetään nyt vaikka sitä, vaikka kyseessä on myös kropan reagointi säteilyyn, jota puhelimet, läppärit, wlan-boksit ja muut tukiasemat suoltavat. Nyt kun pride-viikko on vielä tuoreessa muistissa, olisi hyvä ajatella meitäkin yhtenä vähemmistönä. Vähemmis...
Lue lisää

Aivomme säteilevät hennosti fotoneja

Aivomme säteilevät hennosti valohiukkasia Aivotutkimus|Valohiukkaset löytyivät umpipimeässä huoneessa toteutetussa kokeessa. Biofotonit voivat tulevaisuudessa auttaa tutkimaan aivojen terveyttä. Aivoja tutkitaan uusin menetelmin, ja nyt aivoista on mitattu jopa valohiukkasia. Kuva yllä on otettu toisella menetelmällä, magneettiresonanssikuvauksella. Ihmisen aivojen solut säteilevät hyvin heikosti valohiukkasia eli fotoneja, osoittaa kanadalaisen Algoman yliopiston tutkimus. Tutkijat mittasivat aivojen fotonien säteilyä 20 koehenkilöltä täysin pimeässä huoneessa, jossa oli erityisen herkät laitteet. Maapallolla on paljon elämää, joka hehkuu valoa. Tulikärpäset ovat ihmiselle ehkä kaikkein tutuin hehkuva laji. Kokonaiset parvet saattavat iltaisin loistaa valoa, kun tulikärpäset yrittävät houkutella itselleen kumppaneita. Myös ihmiset lähettävät valohiukkasia eli fotoneja, jo yli sata vuotta sitten on osoitettu. Valo on kuitenkin hyvin heikkoa. Sitä on vaikea mitata. Vasta nyt o...
Lue lisää