Ympäristöherkkyys ja terveydenhuolto

Tässä on suomalaisen terveydenhuollon mentaliteetin kuvaus varsinkin mitä tulee suhtautumisessa ympäristöherkkyyteen. Suomessa on vielä runsaasti tekemistä terveydenhuollossa sen suhteen, että potilas ja hoitohenkilökunta aidosti tekisivät yhteistyötä keskenään. Liian usein suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoidossa koko valta on hoitohenkilökunnalla, joka ”tietää parhaiten ja on nähnyt vaikka mitä”. Tämä asenne ei luo yhteistyötä eikä luottamusta potilaan ja hoitohenkilökunnan välille. Potilaasta tulee tarpeidensa perään aneleva objekti, jonka puolesta ”tiedetään” asioita. Tällainen hoitoasenne on holhoavaa, ylemmyydentuntoista ja se laittaa potilaan entistä alisteisempaan asemaan. Hoitohenkilökunta automaattisesti käyttää asiantuntijavaltaa potilaisiin nähden, mutta sitä valtaa ei tule pönkittää ja korostaa nostamalla itsensä paremmaksi ja viisaammaksi kuin hoidettava potilas. Ihmisen elämä on sarja kohtaamisia, ja mitä enemmän hyviä kohtaamisia sitä parempi elämäkin. Ihminen ei tarpeineen tule kunnolla kohdatuksi, jos vastapuoli ei onnistu pysymään potilaan kanssa samalla viivalla. Minä mieluummin otan vastaan kommentin, etten minäkään tiedä tai ettei lääketiede ainakaan vielä tiedä näistä asioista tarpeeksi, kuin sen, että tietämättömyyttään peitelläkseen hoitohenkilökunta vetoaa kaikkitietävyyteensä.